Mitä muuta tästä vois sanoa!

Pikku Vinku siinä ottaa rennosti isä-Iivarin kainalossa. Hoitovastuu on näkynyt siirtyvän äiti-Gildalta isälle. Isänsä värinkin on tuo kissavauva perinyt. Gildahan on ruskea burma.

Voi, kun osais itsekin ottaa noin rennosti, edes joskus!

Keltainen Lemmikki-huivi valmistui jo pari viikkoa sitten, jos oikein muistan.

Taas sama Kamena-lanka, kuin aiemmissakin. Mitä sitä hyväksi todettua lankaa vaihtamaan. Ja kauniita värejäkin siinä on vielä läpikäymättä vaikka kuinka monta!

Luigi on saanut taas "leivottua ja paistettua" ja savustettua muutaman lintukorun.

Ei kahta samanlaista tipua tullut pöntöstä ulos.

Viime viikonvaihde pyörittiin taas "markkinoilla". Juttua joskus myöhemmin. Nyt on kauhea "kiirus" tuonne soffalle. Siellä odottaa muuan vihreä lankaläjä, josta pitäis tulla vauvanhaalari. Parit (tai useammatkin) sukat on "kohtavalmiina" odottamassa päättelyjä. Ne on niitä ennen syyskuuta aloitettuja, jotka eivät kuulu sukkasatoon. Sinnekin minun piti taas päästä mukaan. Sukkasadonkorjuusta bloggailen sitten tuolla minun omassa Mumpsan neulemaailmassani.

Mukavaa viikonloppua toivottelee Irina.